Viisivuotias juhli viidakossa

Syksyllä kokosimme blogiin listan pääkaupunkiseudun synttäreidenviettopaikoista. Näitä googletellessa löytyi myös monta mainiota ideaa testiryhmän toiseksi vanhimman lapsen viisivuotisjuhlille. Marraskuun pojan juhlapaikaksi valitsimme lopulta Gardenian trooppisen puutarhan Viikissä. Synttäritila varattiin noin kolme viikkoa ennen h-hetkeä, emmekä ainakaan liian aikaisin olleet liikkeellä.

Lasten synttäreitä juhlitaan Gardeniassa yleensä lauantaisin. Syntymäpäiväpakettiin kuuluu 45-90 minuutin mittainen opastettu kierros trooppisessa puutarhassa ja tämän jälkeen kekkereitä voi jatkaa esimerkiksi herkuttelujen parissa tunnin ajan omassa tilassa. Meidän synttäripoppoomme pääsi luontokoululuokkaan kakulle ja mehulle kierroksen päätteeksi. Meillä oli omat tarjoilut, astiat, pöytäliinat ja muut viritelmät mukana, mutta Gardeniassa toimii myös ravintola, jonka kautta on mahdollista tilata tarjottavat.

Juhlapaketin hintaan sisältyy ohjelma max 15 lapselle. Meidän juhlissa oli mukana 13 naperoa, mukaan lukien päivänsankari ja pikkuveli. Opastettu ohjelma on suunnattu yli 5-vuotiaille ja kun näissä juhlissa oli mukana muutama pikkusisarus ja päivänsankarin kaveritkin olivat kaikki alle kouluikäisiä, oli monella äiti tai isä taustatukena juhlien ajan.

Viisivuotiaalle synttärit on iso juttu ja näitäkin juhlia suunniteltiin pitkään ja hartaasti. Pienen pohdinnan jälkeen lapsi valitsi opastetulle kierrokselle teemaksi Kamu Kakadun muuttopäivän. Valmiiksi mietitty ja organisoitu ohjelma oli tosi mukava, lapsilauma pysyi hyvin ammattilaisen ohjauksessa ja jaksoi keskittyä, kun koko ajan oli jotain mielekästä tekemistä. Ohjelmaan kuului rooliasujen pukemista, vähän salapoliisileikkiä trooppisessa puutarhassa, kilpikonnien ja kalojen syöttämistä, askartelua ja lopuksi jokainen lapsi vielä istutti oman kasvin, jonka sai ottaa mukaan kotiinviemisiksi.

Kaksi ja puoli tuntia oli ehkä vähän pitkähkö aika pienten lasten juhliin, sillä arvatenkaan tämänikäiset eivät malta istua tuntia syömässä, vaikka pöydästä löytyisi mitä herkkuja. Kun päivänsankarin toiveiden mukainen lepakkokakku, keksit ja karkit oli napsittu parempiin suihin, nousivat kierrokset siihen malliin, että alkoi olla kotiinlähdön aika. Juhlista poistui joukko iloisia ja punaposkisia lapsia, mikä on kuulemma merkki onnistuneista juhlista.

Kirppisten uusi tulokas - Ipanainen

Lastentarvikekirppiksillä kiertelystä tykkäävät meidän perheessä niin äiti kuin lapsetkin. Äiti on tyytyväinen, kun tekee niitä kuuluisia "löytöjä" ja juniorit tietävät jo, että näiltä kirppiksiltä löytyy melkein aina leikkipaikka. Lisäksi ainakin tuo vanhempi nappula on tainnut oppia, että kirppishinnoilla äitikin saattaa olla suostuteltavissa lelu- tai kirjaostoksille vaikka joulua, synttäreitä tai edes nimppareita ei olisi lähimaillakaan. Valitettavasti nyt töihinpaluun jälkeen kirpparikäynneille ei ole enää jäänyt samalla tavalla aikaa kuin hoitovapaalla ollessa. Uudet kirppikset täytyy kuitenkin testata, etenkin jos sellainen löytyy hyvin yhteyksien päästä kotoa. Niinpä yhtenä arkivapaapäivänä lähdimme lasten kanssa tutustumaan Hakaniemeen viime syksynä avattuun Ipanaiseen.

Ipanainen sijaitsee aivan Hakaniemen torin kupeessa, osoitteessa Näkinkuja 4. Myymälässä on myynnissä uusia lastenhoito- ja äitiystarvikkeita sekä erilaista kantamiseen liittyvää tarpeistoa (kantoliinoja, -reppuja, -takkeja yms.). Ja sitten on se kirppispuoli, joka oli siis tämän meidän visiittimme pääasiallinen kohde. Rattaiden kanssa oli suht helppo tulla sisään Ipanaisen katutasolla sijaitseviin tiloihin. Lapset näkivät heti nurkassa olevan leikkipaikan ja ryntäsivät sinne. Leikkipaikalla muksut viihtyivätkin hyvin sillä aikaa, kun itse tutkin kaupan tarjontaa.

Vaatteet on jaettu rekeille koon mukaan, mikä helpottaa asiakkaan näkökulmasta ostoksia. Ulkovaatteet, kengät, lelut, kirjat ja kestovaipat ovat lisäksi omilla hyllyillään. Tarjontaa oli etenkin pienille pampuloille mukavasti. Meidän isomman pojan koossa ei kovin montaa vaatetta ollut (tämä tuntuu olevan kirppiksillä yleistä muutenkin), mutta pikkuveljelle löytyi Po.Pin välikausivaatetta ja lisäksi tosi hyväkuntoinen haalari ystävän tytölle.

Ostosten lomassa Ipanaisessa on sallittua hengähtää hetki pikkuisen kanssa. Sohvalla voi vaikkapa imettää, taaperoiden ruokailuhetkiä varten on mikro ja syöttötuoleja ja aikuisille tarjolla on kahvia ja teetä. Vaipanvaihdolle ja pottailullekin on varattu omat tilat vessasta.

Ipanaisen kirppis on myyjän kannalta helppo tapa kierrättää pieneksi tai tarpeettomaksi jääneitä vaatteita ja lastentarvikkeita. Myyntipaikka varataan viikoksi tai kahdeksi, vaatteet toimitetaan ennen myyntiaikaa myymälään ja sitten voikin ottaa rennosti ja odotella, että rahat kilahtavat tilille. Hinnoittelu, esillepano ja tilitys nimittäin hoidetaan myymälän puolesta. Myyntipaikka viikoksi maksaa 35 euroa ja kahdeksi 60 euroa. Provisiota myynnistä ei enää erikseen peritä. Viikon myyntiä varten tavaraa voi tuoda 1-2 Ikea-kassillista. Kirppisviikkoa ei voi puolittaa kaverin kanssa, sillä tietoa yksittäisten myytyjen tuotteiden hinnoista ei jälkikäteen saa itselleen.

Ipanaisen hintataso oli mielestäni tosi hyvin kohdallaan. Juuri se hinnoittelu on itselleni ollut välillä niin hankalaa kirppistelyssä, kun hyväkuntoisia merkkivaatteita, joihin liittyy niin paljon tunnearvoakin ei viitsisi ihan puoli-ilmaiseksi myydä, mutta toisaalta ylihinnoittelukaan ei kuulu kirppismeininkiin. En itsekään maksaisi käytetystä vaatteesta samaa hintaa kuin uudesta ja nykyisin alennusmyyntejä isoilla prosenteilla on vähän väliä. Kuten monilla muillakin kirppareilla kuulemma parhaiten kaupaksi Ipanaisessakin käyvät hyväkuntoiset, sesongin mukaiset (merkki)vaatteet, lelut, kirjat ja kestovaipat. Myynnissä olevia helmiä esitellään Ipanaisen Facebook-sivuilla.

Helsingin keskustan liepeillä onkin ollut viime aikoina vähän aukkoa lastenvaatekirppisten tarjonnassa ja Ipanainen paikkaa kyllä kivasti tätä lovea. Ehkä myöhemmin keväällä blogissa päästään lukemaan kokemuksia Ipanaisesta myös myyjän näkökulmasta.

Sporttinen Maailmanpyörä

Olympiastadionilta löytyy Stadionin tornin lisäksi toinenkin hauska paikka, etenkin kaikenikäisille sporttikärpäsen puremille sopiva Urheilumuseo. Suomalaisen urheilun historiasta kertova museo on kiva käyntikohde myös lasten kanssa ja juuri nyt visiitti junioreiden kanssa on erityisen suositeltava, sillä museossa on parhaillaan (1. maaliskuuta saakka) esillä toiminnallinen lastennäyttely, Maailmanpyörä.

Me saimme kutsun tulla tutustumaan Maailmanpyörä-näyttelyyn koko perheen voimin (kiitos Urheilumuseolle pääsylipuista!) ja niinpä pakenimme loppiaisen räntäsateita urheilun maailmaan. Urheilumuseo on avoinna monista museoista poiketen viikon jokaisena päivänä, myös maanantaisin. Arkisin aukioloajat ovat klo 11-17 ja viikonloppuisin 12-16. Pääsyliput museoon maksavat aikuisilta 5 euroa ja kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Urheilun parissa sivistyminen on siis edullista hupia vaikka isommallekin perheelle.

Malttamaton testiryhmämme suuntasi ensimmäiseksi kovasti odotettuun lasten näyttelyyn. Maailmanpyörä lupaa tutustuttaa näyttelykävijät eri puolilla maailmaa harrastettaviin urheilulajeihin ja mikä parasta, lajeja saa kokeilla ihan itse. Niinpä mekin joogasimme, pelasimme kookospähkinägolfia, testasimme curlingia, heittelimme koripalloa, potkimme jalkapalloa, kokeilimme kilpikonnajuoksua, kisasimme eukonkannossa, hiihdimme tandem-suksilla ja pelasimme petankkia. Lapset heittäytyivät innolla jokaisen lajin pariin ja siinä sivussa pääsivät äidit ja isitkin testaamaan ihan uusia juttuja. Maailmanpyörä oli tosi kiva näyttely ja erityisen mukavaa oli, että täällä sai itse tehdä, kokeilla ja ottaa vähän juoksuaskeleitakin, näistä kun etenkin viimeksi mainittu on yleensä ihan no-no -juttu museoretkillä.

Kun enimmät energiat oli saatu purettua lastennäyttelyn parissa, kävimme vielä pyörähtämässä perusnäyttelyn puolella. Täällä etenkin yläkerrasta löytyvä juoksuradan pätkä ja Xbox-peli sai testiryhmän lapset liikkeelle.

Urheilumuseossa on myös pieni myymälä, jossa myydään urheiluaiheisia tuotteita. Wc-tiloissa emme tällä kertaa käyneet kameran kanssa, mutta aikaisemmilla reissuilla näissä on onnistuneesti vaihdettu vaippaa ja suoritettu taaperoidenkin vessakäynnit.

Muksut Matka 2015 -messuilla

Lähdimme heti aamutuimaan Messukeskukseen tutustumaan tämänvuotisten Matkamessujen tarjontaan lapsiperheille. Messut aukesivat suurelle yleisölle vasta puolilta päivin, joten aamupäivällä sai tutkia messuständejä melko rauhassa.

Heti messuhalliin astuessamme lasten katse kiinnittyi Viking Linen osastolle ja siellä olevaan pallomereen. Pallomeri imaisikin testiryhmän saman tien hyväksi toviksi. Toista isoa laivayhtiötä TallinkSiljaa ei tänä vuonna messuilla näkynyt lainkaan. 

Messuilla oli esillä paljon erilaisia kotimaan kohteita ja kohteiden asiantuntijat kertoilivat mielellään paikkojen lapsiystävällisestä tarjonnasta. Erityisesti mieleen jäi myöhemmin keväällä Porvooseen avattava pienoismallimaailma. Messuilla esillä oli pienoisrautatie, jonka ääressä junioriväki kyllä viihtyi. Noark World -pienoismallimaailma täytyy ehdottomasti käydä kokemassa, kunhan avajaiset koittavat.

Toinen mieleen jäänyt kotimaan kohde oli Kokkola ja sen liepeillä sijaitseva Tankarin majakkasaari. Saari voisi olla mielenkiintoinen jatkumo Bengtskärin retkelle, jonka toteutimme pari kesää sitten. Kokkolan Café Kokkolasta sai myös piparkakkuja ja aikuisille kahvia. 

Muuten messujen tarjonta ei tänä vuonna ollut ihan niin "lapsiystävällinen" kuin viime vuonna. Muutamia onnenpyöriä pyöritettin, mutta muuten erilaisia "puuhapaikkoja" messuosastoilla oli melko vähän.

Tässä kuitenkin testiryhmän lasten tärpit muille juniorimatkaajille:

1. Viking Line: Pallomeri. Need to say more?

2. Bussiyhtiöiden esittelyautot. Etenkin OnniBussin kaksikerroksinen linja-auto sai runsaasti ihailua osakseen. Autofaneille lisää tutkittavaa löytyy Caravan-messujen puolelta. 

3. Fazerin "tax-free" -myymälä. Koko testiryhmän suosikkeja :). Kannattaa käydä hakemassa tarjoushintaan esimerkiksi Fasun uutta popcorn-suklaata.

4. Ruotsin osasto: Peppi, Bamseland-mainokset, jääkiekkopeli ja suklaakolikot.

5. Pienoismallit. Noark World jo mainittiinkin, mutta lisää ihmeteltävää löytyy mm. Ahvenanmaalle ensi kesänä avattavan perhepuisto Smart Parkin sekä laivayhtiöiden ja Finnairin osastoilta. Finskillä bonuksena oli ihan oikea, mukava lentokapteeni, joka jutteli lasten kanssa tulevista matkoista.

Pieni puoti saarella

Itäisessä Helsingissä sijaitsevalla Laajasalon saarella toimii tiivis ja yhtenäinen mammaporukka. Aikaisemmin kirjoitimme heidän tekemästään hyväntekeväisyyskalenterista, jota kaupattiin saaren ostarilta löytyvässä putiikissa. Tämä putiikki on nimeltään Saaremme Puoti ja me kävimme tutustumassa paikkaan ihan omalla reissulla, ilman lapsia.

Saaremme Puoti on Laajasalon ostoskeskuksessa toimiva lähi-ja luomutuotteisiin keskittynyt puoti. Valikoimissa on ruoka-tuotteiden lisäksi ekologisia pesuaineita sekä paikallisten käsityöläisten tuotteita. Lisäksi pieni kahvila paikallisilla herkuilla. Myös perheen pienimmät ovat puotiin tervetulleita, sillä paikasta löytyy suloinen, pieni leikkipaikka. Puoti toimii, kauppapaikan lisäksi, asuinalueen ihmisten kohtauspaikkana ja kahvilan puolella tarjoillaan muutamana päivänä viikossa myös lounaskeittoa esimerkiksi hoitovapaalla oleville vanhemmille. Puotiin voi piipahtaa vaikka vertaistukea hakemaan, sillä paikasta löytyy aina juttuseuraa.

Me ihastelimme paikan päällä lähialueella toimivan, yhden tehoäidin yrityksen, Lapsellisen Käsityöpuodin tuotteita. Joululahjaksi tarttui mukaan käsityöpuodin tiskirättejä ja lapsille pukin konttiin ihania, laadukkaita paitoja ja mösiä (myssyjä). Lapsellisen Käsityöpuodin shop-in-shop -myymälä toimii Saaremme Puodissa, mutta kauemmas maailmalle tilauksia voi tehdä Lapsellisen Käsityöpuodin Facebook-sivujen kautta. Facebookista löytyvät myynnissä olevat tuotteet, vaihtuva kangasvalikoima ja hinnastot. Lasten matkassa suosii käsityötä!

Välipäivä-ähkyt

Jouluruokien jälkeenkin nälkä pääsee yllättämään ja eräiden ostosten lomassa me päätimme taltuttaa sen Viikin Chico'sissa. Ketjun eri ravintoloissa olemme vierailleet useita kertoja aiemminkin, mutta emme vähään aikaan.

Jokaiselle testiryhmän jäsenelle oli selvää, että jouluruokien jälkeen teki kovasti hampurilaista mieli. Siispä sellaiset tilaukseen ja herkullista ateriaa odottamaan. Henkilökunta oli pyhien jälkeen iloista ja oikein palvelualtista. Ruoka sen sijaan ei tällä kertaa oikein säväyttänyt. Aikuisten hampurilaiset olivat melko pienen kokoiset ja pihvit jotenkin kumimaisia. Lapsille omat purilaiset maistuivat lanttulaatikon jälkeen paremmin kuin hyvin. Perheen pää joutui lähtemään ravintolasta vatsa puolillaan, sillä pekoni-juustohampurilaisen koko ei riittänyt sitä täyttämään. 

 

Ehdotonta eliittiä ravintolassa oli sen uumenista löytyvä leikkipaikka. Kaksi toimivaa (!) näyttöruutua vierekkäin, leluja ja piirustuspöytä takasivat sen, että vanhemmatkin saivat rauhallisen ruokailuelämyksen. Tällä kertaa ei tarvinnut riidellä siitä, kumman takapuoli ehti näyttöruudun penkille ensimmäisenä, vaan molemmat lapset saivat puuhastella laitteiden parissa omiaan. Jonoakaan ei kertynyt, sillä muita lapsiperheitä ei paikassa samaan aikaan näkynyt.

Helppo ravintolakäynti, ei siitä ruuasta nyt niin... ;)

Jouluisella brunssilla ihan vain perheen kesken

Luonnoksiin oli jäänyt vielä postaus ennen joulua toteutetusta perhebrunssista. Taannoin joulukalenterissa kerroimmekin kokemastamme kulttuurielämyksestä Espoon Sellosalissa Benny Törnroosin ja Muumien tarjoamana. Samalle päivälle osui myös seuraavassa esiteltävä brunssi.

Valitsimme tällä kertaa brunssipaikan konserttisalin läheisyydestä ja päädyimme Leppävaarassa sijaitsevaanPeroba Cafeen. Tämä idyllinen kartanorakennus on hieman hämäävästi piilossa kerrostalojen takana ja aluksi luulimmekin ajaneemme harhaan. Oikea rakennus kuitenkin löytyi ja sisällä vallitsi oikein lämmin, jouluinen tunnelma. Väkeä ei ollut liiemmin paikalla, eikä pöytävaraustakaan näin ollen edes kahdeksalle henkilölle olisi tuolloin joulukuisena sunnuntaina ollut pakko tehdä.

Tarjolla oli joulun lähestyessä erilaisia jouluisia herkkuja, tosin vähemmän seurueen kasvissyöjälle. Tämä oli hienoinen pettymys, sillä pöytää varatessa nettisivuilla luki vielä perinteisempi brunssilista. Jokaiselle löytyi kuitenkin jotain syötävää ja lapsetkin napostelivat lihapullia napaansa antaumuksella. Peroba Cafen brunssi kustansi aikuisilta 22 euroa, alle 13v lapsilta 10 euroa, alle 6v lapsilta 3 euroa ja alle kaksivuotiaat ruokailivat veloituksetta.

Peroba Cafen väljät tilat, kaunis sisustus ja hyvä ruoka tekivät lapsiperheellekin ruokailusta miellyttävän. Perinteinen lastenpaikka Cafe ei ollut, mutta esimerkiksi wc-tiloissa pikkulapset oli otettu hyvin huomioon. Vähän jäi kutkuttelemaan ajatuksiin vielä Peroban perinteinen brunssimenu ja ehkäpä me testaamme senkin vielä joskus :).

Vuosi vaihdettu

Joulut vietetty ja vuodet vaihdettu, paluu arkeen koittaa. Blogista on otettu oikein kunnolla lomaa ja se on tehnyt välillä ihan hyvää. Tuleva vuosi tuo tullessaan blogin puolelle ainakin muutaman ulkomaanmatkan, messuilua ja seikkailuja pääkaupunkiseudulla. Siviilityöt vaativat aikaa vuonna 2015 entistä enemmän, mutta blogiakin pidetään hengissä parhaamme mukaan.

Uutta vuotta otimme vastaan lasten tahdissa herkkuja nautiskellen ja raketteja räjäytellen. Tarjolla oli muun muassa pitaleipiä erilaisilla täytteillä, lohkoperunoita, paukkusokerilla koristeltuja muffinsseja ja joulusta jääneitä makeisia. Lapset skoolasivat blogin kautta saaduilla Rauchin Yippy -mehuilla ja mieleinen makukin (vaihtoehtoina omena, monivitamiini, metsämarja ja kirsikka) löytyi jokaiselle. Ilta kului leppoisissa tunnelmissa, turhaa nipottamista välttäen. Lapset kävivät unille omaan tahtiin ja isoimmat jaksoivat valvoa jopa puolen yön yli.

Rentoilusta ja blogivapaasta huolimatta saimme joululoman aikana vihdoin aikaiseksi laajentaa blogin myös Instagramin puolelle. Blogi löytyy täältä valokuvien ihmemaasta nimimerkillä @lastenmatkassa, toivottavasti tykkäätte. Instagramista löytyy sneakpeak-kuvia tulevista postausaiheista sekä muista eteen tulevista lapsiaiheisista jutuista.