Kevään palkittavin hetki

13:00 | 31.5.2013

Keväisin ja jouluisin se aina iskee. Stressi siitä, mitä viedä lahjaksi lasten opettajille tai hoitotädeille. Jollain olisi kiva muistaa ja kiittää kuluneesta vuodesta, mutta lahjan keksiminen tuntuu joka vuosi yhtä vaikealta. Joissain paikoissa vanhemmat keräävät yhdessä rahaa ja annetaan tarhatädille jokin yhteinen, hieman isompi lahja. Toisessa paikassa jokainen hankkii oman lahjansa ja lopulta hoitajat "hukkuvat" erilaisiin kippoihin ja kuppeihin. 

Kyselin monilta ystäviltäni vinkkejä, miten hoitajia voisi muistaa. Vinkkejä tuli kukista suklaaseen, serveteistä kynttilään. Monia vinkkejä yhdisti kuitenkin yksi asia - ne ovat kuluvia asioita. Erilaiset opettajat ja hoitajat saavat vuosittain useita lahjoja "asiakkailtaan", joten kaapit täyttyvät ymmärrettävästi erilaisista muistoesineistä. Itse päätin tällä kertaa noudattaa ystävieni neuvoa ja kokosin hoitajille kangaskorillisen herkkuja. Koriin päätyi servettejä, hienoa suklaata, kuivattuja marjoja ja teetä. Kaikki itsellenikin mieluisia herkkuja. Käärin korit sellofaaniin ja suljin rusetilla. Nätti paketti ja tuskin jää oven taakse kaappeja täyttämään :)

Onko teillä tapana muistaa tarhatätejä ja opettajia keväisin? Miten te muistatte heitä?

Murkinaa vatsaan, Café Köket

9:00 | 31.5.2013

Aleksanterinkadulla sijaitseva Café Köket on arvioitu blogissamme jo aiemminkin, mutta tällä kertaa saimme tallennettua myös hieman kuvasaldoa muistikortille. Tällä kertaa päivä kahvilassa oli huomattavasti hiljaisempi ja saimmekin valita mieleisen pöydän melko vapaasti. Valitsimme jälleen syrjäisen pöydän, jossa lapset saivat piirtää ja syödä rauhassa.

Café Köket ei tule ensimmäisenä mieleen, kun miettii kahvilaa, jonne lasten ja rattaiden kanssa olisi helppo mennä. Kadulta on ovelle muutama porras ja muutenkin vanhat rakennukset huokuvat enemmänkin haastavaa kuin sujuvaa liikkumista lastenrattaiden kanssa. Café Köketin haastavuus päättyy kuitenkin siihen, kun ne muutamat portaat saa ylitettyä. Ovet ovat leveät ja tuulikaappi lavea, joten rattaidenkin kanssa on suhteellisen helppo päästä sisään. Myös sisällä tilat ovat sen verran väljät, että helposti pääsi siirtymään vaikka hieman syrjäisempäänkin pöytään.

Kuten aiemmassa postauksessa luulimme, Café Köketistä ei löytynyt leikkipaikkaa. Sen sijaan paperia ja liituja löytyi, joten lapset viihtyivät paikallaan hyvin sen aikaan, että äiditkin saivat vatsat täyteen. Tälläkin kertaa käynti Café Köketissä oli mieleinen ja vatsat täyttyivät erilaisista herkuista!

"Eihän olla vielä perillä?" - KILPAILU ja testissä Topfieldin iPad Autoteline

13:00 | 30.5.2013

Kaikki pidempiä automatkoja lasten kanssa tehneet varmasti tietävät, ettei fiilis ole useinkaan niin kuinPMMP:n Matkalaulussa, jossa toivotaan, että "matka jatkuu, jatkuu vaan"... 

Takapenkkiläisten matkanteon viihdyttäjinä kannettavat DVD-soittimet ovat jo tuttu juttu. Näin tablettitietokoneiden aikakaudella reissuun olisi kuitenkin kiva pakata vain yksi laite ja iPadin etuna DVD-soittimeen verrattuna on mahdollisuus käyttää laitetta muuhunkin kuin vain videoiden katseluun. Tabletin voi tietysti antaa lapselle automatkan ajaksi syliinkin, mutta näppärämpää ja huolettomampaa olisi, jos laitteen saisi kiinnitettyä johonkin. Tähän toiveeseen vastaa Topfieldin iPad Autoteline Family Pack, jollaisen saimme testattavaksemme kesän sukulaisreissuja ja muita automatkoja silmällä pitäen.

 

Teline kiinnitetään etupenkin niskatukeen ja iPad napsautetaan telineeseen. Paketissa tulevat mukana langattomat kuulokkeet (muista laittaa kuulokkeisiin paristot sisään!), joihin olisi mahdollista liittää vielä toiset langalliset kuulokkeet, jos takapenkkiläisiä on kaksi ja etupenkillä halutaan nauttia jostain muusta kuin lastenohjelmien äänimaailmasta. Jos tablettia on tarpeen ladata automatkan aikana, varaudu siihen, että virtajohdon ollessa kytkettynä äänet eivät jostain syystä kuulu kuin kuulokkeiden kautta. 

Varsinaisena testaajana toimi 3,5-vuotias lapsi, jolla ei ollut juurikaan aikaisempaa kokemusta tablettitietokoneen käytöstä automatkoilla. Tiedä sitten, oliko uutuudenviehätyksellä kuinka paljon osuutta asiaan, mutta "joko ollaan pian perillä?" -tyyppisiä kysymyksiä ei kuulunut lainkaan, vaan ennemminkin tuntui, että lapsi olisi viihtynyt YouTuben lastenvideoiden parissa pidempäänkin kuin testireissumme kestivät. 

Teline oli mukavan jämäkän ja kestävän oloinen, pysyi erittäin hyvin paikallaan ja tuntui olevan sopivan etäisyyden päässä takapenkillä turvaistuimessa istuvasta lapsesta. Lapsikin ylettyi koskettamaan tablettiin, joten hiukan vanhempi ja kokeneempi käyttäjä voisi käyttää tablettia itsenäisestikin.

Telineellä on käyttöä myös auton ulkopuolella, sillä se toimii näppäränä pöytätelineenä.

Ja lopuksi iloisia uutisia: Saimme Topfieldiltä mahdollisuuden palkita yhden lukijamme iPad Autoteline -paketilla (palkinnon arvo 149 euroa, ei sisällä iPad-laitetta)! Osallistua voit kertomalla meille oman selviytymisvinkkisi pitkille automatkoille lasten kanssa. Parhaan vinkin antajalle lähtee palkinnoksi tämä taatusti takapenkkiläisten mieleen oleva paketti. Kokoamme vinkeistä myös postauksen, joten parhaat niksit pääsevät kaikkien hyödynnettäviksi. Muista täyttää alla olevaan lomakkeeseen vinkin lisäksi nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Osallistumisaika päättyy 9. kesäkuuta 2013. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti ja julkaisemme voittajan etunimen sekä voittaneen kommentin myös blogissa. 

Picnicin lasten ateria

9:00 | 30.5.2013

Museoseikkailun jälkeen suuntasimme neljän nälkäisen lapsen ja kahden äidin voimin läheiseen Picnic-ketjun ravintolaan. Picnicejähän löytyy ympäri Suomen maata ja ketjun salaatit ja täytetyt patongit lienevätkin useimmille tuttuja.

Meille suhteellisen tuore tuttavuus oli Picnicin lasten ateria. 3,95 euron hintaan saa uuniperunan valitsemallaan täytteellä, pillimehun ja jälkkäriksi rusina-askin. Uppoaa ainakin testiryhmän leikki-ikäisiin lapsiin hyvin ja on helppo, nopea ja suht edullinen vaihtoehto retkipäivän lounasruokailuun. 

Kyseinen Kasarmikadun Picnic oli muutenkin oikein miellyttävä lounaspaikka. Mahduimme hyvin kaksien rattaidemme kanssa nurkkapöytään, lapset tykkäsivät bongailla isoista ikkunoista milloin mitäkin rekkaa ja pakettiautoa ja syöttötuolikin saatiin pienimmälle. Vessakeikalla huomattiin lisäksi hoitopöytä ja potta.

P.S. Olkaahan kuulolla iltapäivällä, silloin blogissa on luvassa kilpailu!

Talviturkki - tai ainakin villasukat - heitetty järveen

13:00 | 29.5.2013

Nautimme aurinkoisesta viikonlopusta Tampereella sukulaisten seurassa. Viikonloppuun kuului puistoilua, grillailua ja hyvästä seurasta nauttimista. Illalla teimme vielä kävelyretken läheiselle uimarannalle.

Rannalla oli vielä illallakin yllättävän paljon ihmisiä ja rohkeimmat uskalsivat uimaankin. Meille riitti tällä kertaa pelkästään varpaiden uittaminen, mutta sekin riitti samaan oikean kesän tunteen mieleen!

Lasten matkassa seikkailee kesän aikana jonkin verran myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tampere on yksi niistä kaupungeista, joissa tulemme vierailemaan kesän aikana useampaankin kertaan. Pysyttehän matkassa mukana!

P.S. Huomenna blogissa aukeaa KILPAILU, tästä lisää infoa tulossa... 

Hirmuisen Haraldin jäljillä Päivälehden museossa

9:00 | 29.5.2013

Olin useasti miettinyt Päivälehden museon ohi kulkiessani, että tuonne täytyy joskus mennä lasten kanssa. Tämän vuoden maaliskuulta lokakuulle museossa pääsee tutustumaan Harald Hirmuinen - 40 vuotta viinkinkiseikkailua -näyttelyyn ja sinne mekin suuntasimme, mainostetun pallomeren innoittamina!

Päivälehden museo sijaitsee Helsingin keskustassa Ludviginkadulla. Museon tilat ovat modernit ja rattaiden kanssa kulkiessa ainoa hiukan hankala kohta oli ulko-ovi. Sen jälkeen liikkuminen oli helppoa ja sujuvaa. Tähänkin museoon on sekä lapsille että aikuisille vapaa pääsy. Pallomeren lisäksi näyttelystä löytyi monta muutakin hauskaa juttua. Lapset sovittivat innoissaan ylleen viikinkiasusteita, soutivat kilpaa viikinkilaivalla ja kokeilivat tarkkuusheittopeliä. Aikuisia hauskuuttivat näyttelyyn kootut sarjakuvastripit viikinkiajan perhe-elämästä.

Näyttelytilat ovat kahdessa kerroksessa. Alakerran painokellarista löytyy painokoneita eri aikakausilta ja tietoa sanomalehden teon eri vaiheista. Yllättäen törmäsimme myös tuttuihin naamoihin... ;)

Museovisiitin päätteeksi pelasimme lasten kanssa Harald-aiheista tietovisaa, jonka suoritettuaan kaikki muksut saivat hienot, omalla kuvalla varustetut Viikinki-diplomit.

Inva-wc:stä löytyivät tarvittavat jutut vaipanvaihtoon ja pottailuun sekä lisäksi päivää piristämään mietelauseita ja sarjakuvia.

Lasten matkassa suosittelee! Päivälehden museo ja Harald Hirmuinen -näyttely sopivat muuten mainiosti myös meidän testiryhmäämme vanhemmille lapsille. Jos pallomeri-vaiheesta on jo kasvettu ohi, kiinnostanevat pelit ja kisailut ainakin alakouluikäisiä. 

P.S. Mikäli museossa touhuilun jälkeen on tarvetta tankata evästä, suosittelemme aivan kulman takana sijaitsevaa Cafe Picniciä, josta on tulossa juttua lähipäivinä.

Helppoa shoppailua Name it:llä

9:00 | 27.5.2013

Tanskasta tulee monta kivaa (hieman oudon nimistä) lastenvaatemerkkiä. Yksi näistä on Name it, jonka valikoimista löytyy kohtuuhintaan trendikkäitä, mutta sopivan leikkisiä vaatteita vauvasta varhaisteinille. 

Name it:llä on omia liikkeitä ympäri Suomen ja lisäksi merkin vaatteita myydään esimerkiksi Stockmannilla. Me piipahdimme Kampin myymälässä etsimässä farkkuja testiryhmän lapsille. Sillä välin, kun äidit tutustuivat vaatetarjontaan, lapset viihtyivät leikkipöydän ääressä. Leikkipaikat (lasten)vaateliikkeissä ovat kyllä kannattava investointi. Kovin kummoisia juttuja lapset eivät yleensä kaipaa, vaan esimerkiksi muutama lelu ja kirja tai värikynät ja piirustuspaperi riittävät viihdyttämään pieniä asiakkaita ostoshetken ajan. 

Jo aikaisemmin olemme blogissa antaneet hyvää palautetta Kampin kauppakeskuksen lastenhoitohuoneesta. Nytkin shoppailun jälkeen oli kätevää käydä vessa- ja vaipanvaihtoreissulla samassa kerroksessa sijaitsevassa hoitohuoneessa. 

Päiväretkellä Lammassaaressa/Kuusiluodossa

9:00 | 26.5.2013

Sukulaisten innoittamana lähdimme retkelle Arabianrannan edustalla sijaitsevaan Kuusiluotoon. Alun perin tarkoituksena oli mennä ainoastaan lähempänä sijaitsevaan Lammassaareen, mutta pienten jalkojen kantaessa mainiosti, jatkoimmekin matkaamme Kuusiluotoon asti.

Lammassaari sijaitsee keskellä Vanhankaupunginlahtea ja sen reunalla pesii paljon erilaisia lintuja. Meiltä jäi kiikarit kotiin, mutta muita lintuharrastajia olikin aurinkoisena päivänä kiikareineen paljon liikenteessä. Lammassaareen ja Kuusiluotoon pääsee pitkospuita pitkin Vanhankaupunginkoskelta, Pornaistenniemestä. Matkaa niemestä Lammassaareen kertyy n. 700 metriä ja saarelta melkeinpä toinen mokoma Kuusiluodon kärkeen. 

Pelkästään pitkospuita pitkin käveleminen oli leikki-ikäisestä niin jännittävää, että kävelymatka taittui yhdessä hujauksessa, eikä narinaa kuulunut. Myös taapero halusi päästä välillä rattaista jaloittelemaan ja tunnustelemaan pitkospuita jalkojensa alla. Paluumatkalla retkeilijät alkoivat jo hieman väsyä ja silloin hartiakyyti tuli tarpeeseen.

Retkien kohokohtana on yleensä eväshetki - niin tälläkin kertaa. Eväitä nautimme päämäärässämme, Kuusiluodon nokassa. Paikasta löytyikin sopiva pöytäryhmä eväshetkeä varten ja vatsat saatiin kylläisiksi.

Me olimme liikenteessä neljän aikuisen ja kahden lapsen kanssa (1v 10kk ja 4v). Leikki-ikäinen kulki pääasiassa omin jaloin, mutta taaperolle oli mukana rattaat (Brio Race). Lammassaareen asti rattailla pääsi kulkemaan helposti pitkospuita pitkin. Paikka paikoin pitkospuiden leveys oli sen verran kapea, että yhtään leveämmät rattaat eivät olisi voineet olla, mutta Racejen kanssa pärjäsimme hyvin. Lammassaaresta Kuusiluotoon johtivat hieman kapeammat pitkospuut, mutta onneksi joukossamme oli raavaita miehiä, jotka kantoivat tyhjät rattaat perille asti. 

Sään ollessa kuin morsian, oli luonnonhelmassa retkeillen mukavaa viettää vapaapäivää. Maisemat olivat upeat ja koko retkiseurue viihtyi! Lammassaaresta voi lukea lisää täältä, missä on kerrottu myös muista lähialueen retkikohteista. Saa nähdä, minne Lasten matkassa vie seuraavaksi :)

Maailmalla kylässä - ja vähän lounasta Fazerilla

18:04 | 26.5.2013

Kävimme viikonloppuna koko perheen voimin (lapset 1 v. & 3,5 v.) Maailma kylässä -festareilla Kaisaniemen puistossa. Meillä, kuten monella muullakin lapsiperheellä, oli tähtäimessä Fröbelin palikoiden keikka. Olimme vähän myöhässä liikkeellä ja niinpä parhaat eturivin paikat oli jo viety. Musiikki kuului hyvin vähän kauemmaskin, vaikkakin leikki-ikäistä tuntui kiinnostavan esitystä enemmän jätskitötterö...

Keikan jälkeen kiertelimme alueella. Lasten nurkka, Tenava-Timbuktu, jäi meiltä huomaamatta, mutta muutakin ihmeteltävää löytyi. 3-vuotiasta kiinnostivat esimerkiksi Ulkoasiainministeriön ständin seinässä kasvaneet salaatit. Lounasaika lähestyi ja vaikka huumaavista tuoksuista päätellen herkullista ruokaa olisi varmasti ollut tarjolla festarialueella, päätimme suunnata sisätiloihin, jotta kuopuskin saisi lämmintä lounasta.

Olipa yllättävän hankalaa löytää puolilta päivin sunnuntaina avoinna olevaa ravintolaa! Monet paikat kun tuntuivat avaavan ovensa vasta myöhemmin iltapäivällä. Lopulta päädyimme Kluuvikadun Fazeriin, jossa mahduimme brunssiaan lopettelevien asiakkaiden sekaan. Syöttötuoli löytyi ja vauvanruoka lämmitettiin kassalla. Leikki-ikäiselle oli hiukan hankala valita vitriinistä sopivaa syötävää, vuohenjuusto- ja katkarapuleivät kun eivät ole ihan lapsen suosikkilistan kärkipäässä. Pulla- ja kakkuosasto sen sijaan olisi houkutellut.

Fazerin lastenhoitohuoneesta olemme kertoneet blogissa aikaisemmin täällä.

Kävikö joku teistä Maailma kylässä -festareilla lasten kanssa? Löysittekö tienne Tenava-Timbuktuun tai osallistuitteko muuhun ohjelmaan?   

Stockmann Buffet, Itis

9:00 | 25.5.2013

Itiksen Stockmann-tavaratalon toisessa kerroksessa sijaitsee Fazerin Buffet-ravintola, jossa kävimme viikonloppuna lounaalla ostoskierroksen lomassa. Ravintolassa on tarjolla pientä suolaista, salaattibuffa, kotiruokaa ja wokkia sekä erilaisia makeita houkutuksia. Listalta löytyy myös lasten annos. Syömiset kerätään itse tarjottimelle ja pöytään mennään kassan kautta. Ravintolassa on hyvin tilaa, useita syöttötuoleja ja lasten kanssa on helppo valita esimerkiksi rauhallisempi nurkkapöytä. Arkisin, kun ravintolassa on ollut vähemmän porukkaa ja olen ollut liikkeellä yksin lastenrattaiden kanssa, on ystävällinen henkilökunta tarjoutunut auttamaan tarjottimen pöytään kantamisessa.

Buffet-ravintolassa on mikro vauvanruoan lämmitystä varten ja ilahduttava yksityiskohta on mikron luona myynnissä olevat vauvanruokapurkit. Näitä harvemmin näkee ravintoloissa. Me olimme tällä kertaa muistaneet ottaa omat eväät lapselle mukaan.

Tankkaamisen jälkeen kävimme tutustumassa Stockmannin lastenhoitohuoneeseen, joka sijaitsee toisessa kerroksessa, lastenvaateosaston vieressä. Tilavassa huoneessa on pehmustettu hoitoalusta, penkki ja pari pottaa sekä erillinen vessa.

Lasten matkassa suosittelee!

Kesäisen kukkakortin askarteluohje

Näin kesän kynnyksellä on monta juhlaa ja muistamisen aihetta. Päivänsankareita, kerhon ohjaajia ja muskariopeja olisi kiva muistaa jollain pienellä. Usein lapsen itse tekemä kortti on mieluisa muisto joko sellaisenaan tai vaikka kukkasen ohessa. Tässä ohjeet kesäisen kukkakortin askarteluun. Kortti syntyy nopeasti ja aikusen avustuksella 3- ja 4-vuotiaatkin pääsivät tekemisen makuun.

Tarvitset:

• korttipohjia
• silkkipaperia
• (parsin)neulan ja lankaa
• muutaman helmen
• sakset

Aloita leikkaamalla taitellusta silkkipaperista ympyröitä sopivaa muottia (esim. lastenruokapurkin kansi) apuna käyttäen. Mitä useampi kerros silkkipaperia on, sitä pörheämpi kukasta tulee.

Pujota lanka neulansilmään, pistä neula kortin nurjalta puolelta ja silkkipaperiympyröiden läpi. Pujota helmi lankaan ja pistä neula takaisin nurjalle puolelle. Katkaise lanka ja solmi päät yhteen.

Rypytä silkkipaperia muutama kerros kerrallaan helmen ympärille.

Tee kukkasia haluamasi määrä, anna lapsen piirtää kukille varret ja kirjoita korttiin kiva teksti.

P.S. Yksi kuvan korteista on isin ja 3-vuotiaan yhdessä askartelema, joten tämä puuha onnistuu varmasti hiukan kokemattomammaltakin näpertelijältä ;)

Helsingin leikittävin museo

9:00 | 23.5.2013

Yli 250-vuotias Sederholmin talo Senaatintorin laidalla on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus. Viime vuoden lopulla talossa avattiin etenkin lapsilyleisölle suunnattu museo, Lasten kaupunki. Kuten muihinkin Helsingin kaupungin museoihin, Lasten kaupunkiin on kaikenikäisille aina vapaa pääsy. Museon aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen museon nettisivuilta. 

Testiryhmämme vieraili Lasten kaupungissa toukokuisena arkipäivänä pian ovien auettua kello 13 jälkeen. Vatsat oli tankattu täyteen lounasta, päiväunet oli nukuttu ja koko konkkaronkka oli valmiina historialliselle kaupunkikerrokselle!

Sederholmin talon sisäpuolelle ei pääse lastenrattaiden kanssa, mutta ulko-oven vieressä on katoksellinen vaunuparkki. Sisällä meidät otti vastaan ystävällinen henkilökunta. Ulkovaatteet ja (lasten) kengät jätettiin naulakkoon. Naulakoiden luona oli myös lukollisia kaappeja, joihin sai halutessaan jättää arvoesineet museovierailun ajaksi. Testiryhmän nuorimmaiselle oli mukana kantoreppu, mutta sitä ei tarvittu, sillä lapsi viihtyi hyvin lattialla konttaamassa isompien perässä. 

Ensimmäisen kerroksen näyttelytiloissa oikeastaan kaikki olikin leikkimisen kestävää. Lapset olivat innoissaan: Vene! Kauppaleikkiä! Nukketeatteria! Hevoskärryt! Roolipukuja! Sisääntuloaulasta löytyy myös wc, jossa on hoitopöytä ja potta.

Näyttely jatkui toisessa kerroksessa. Siellä päästiin tutustumaan entisajan koulumaailmaan, vanhoihin leluihin ja nukkekoteihin. Yläkerran parasta antia taisi kuitenkin olla Mummola. 70-luvun tyyliin sisustettu huoneisto oli lasten mielestä kiehtova ja me 80-luvun äiditkin löysimme monta lapsuudesta tuttua juttua.

 

Saimme kierrellä näyttelytiloissa melkein omassa rauhassa, sillä samaan aikaan museovisiitillä oli vain pari seuruetta. Lasten kaupunki kannattaa ehdottomasti lisätä Helsinki-vierailun kohdelistalle. Viikonloppuisin museossa järjestetään usein perheille sopivia työpajoja, niistä löytyy tietoa museon omilta nettisivuilta.

P.S. Muista myös muut Helsingin kaupungin museot, esimerkiksi testiryhmän lasten suosikista Ratikkamuseosta on ollut blogissa juttua täällä.